Silmien hyvä yhteistoiminta on tärkeä osa tarkkaa ja miellyttävää näkemistä. Jos silmät eivät kohdista katsetta samaan kohteeseen tai niiden yhteistoiminta vaatii tavallista enemmän ponnistelua, seurauksena voi olla erilaisia näkemiseen liittyviä oireita. Karsastus ei aina näy ulospäin, vaan kyseessä voi olla myös piilevä asentovirhe, joka aiheuttaa silmien rasittumista erityisesti lukiessa ja lähityöskentelyssä.
Oulun Opti-Silmässä karsastustutkimuksella selvitetään silmien asentoa, yhteistoimintaa ja niiden kykyä ylläpitää tarkkaa näkemistä. Tutkimuksen avulla voidaan tunnistaa mahdolliset näkemistä kuormittavat tekijät ja arvioida sopivia ratkaisuja oireiden helpottamiseksi.
Katsastuksessa silmien katselusuunnat eivät kohdistu samanaikaisesti samaan kohteeseen. Silmien asentopoikkeama voi olla näkyvä eli ilmeinen karsastus tai piilevä, jolloin silmät pysyvät normaalisti suorassa silmälihasten tekemän korjaustyön ansiosta.
Piilevä karsastus voi jäädä pitkään huomaamatta, sillä silmät pystyvät usein kompensoimaan asentovirheen. Tämä vaatii kuitenkin silmien lihaksilta jatkuvaa työtä, mikä voi aiheuttaa esimerkiksi silmien väsymistä, päänsärkyä ja vaikeuksia keskittyä lähityöskentelyyn.
Karsastuksen määrä, suunta ja silmien kyky korjata asentopoikkeamaa vaihtelevat yksilöllisesti. Siksi pelkkä silmien ulkoinen tarkastelu ei aina riitä, vaan tilanteen selvittäminen edellyttää asianmukaisia tutkimuksia.
Karsastustutkimus voi olla tarpeen, jos silmien yhteistoiminnassa epäillään olevan häiriöitä tai näkemiseen liittyy toistuvia oireita. Kaikki karsastukset eivät aiheuta selviä oireita, mutta erityisesti piilevä karsastus voi kuormittaa näköjärjestelmää.
Mahdollisia oireita ovat esimerkiksi:
Oireiden esiintyminen ei yksin tarkoita karsastusta, mutta niiden syy kannattaa selvittää. Tutkimuksessa arvioidaan silmien toimintaa kokonaisuutena ja selvitetään, liittyvätkö oireet silmien yhteistoimintaan.
Karsastustutkimuksessa selvitetään silmien asentoa, karsastuksen mahdollista suuntaa ja määrää sekä silmälihasten kykyä korjata asentopoikkeamaa. Tutkimukseen kuuluu myös oireiden ja niiden esiintymisen kartoittaminen, jotta löydöksiä voidaan verrata asiakkaan kokemuksiin.
Tutkimuksessa arvioidaan, kuinka hyvin silmät toimivat yhdessä eri katseluetäisyyksillä ja millaista kuormitusta niiden yhteistoiminta mahdollisesti aiheuttaa. Näin voidaan selvittää, onko kyseessä ilmeinen vai piilevä karsastus ja tarvitseeko tilanne korjaavia toimenpiteitä.
Pienet asentopoikkeamat eivät aina vaadi hoitoa. Olennaista on arvioida, aiheuttaako karsastus oireita tai haittaako se näköjärjestelmän normaalia toimintaa.
Karsastuksen tutkiminen on tärkeää jo lapsuudessa, sillä silmien yhteistoiminnan kehittyminen vaikuttaa näköjärjestelmän normaaliin kehitykseen. Jos silmien asentovirhe on suuri, toinen silmä voi jäädä kehityksessään heikommaksi. Tätä kutsutaan amblyopiaksi eli toiminnalliseksi heikkonäköisyydeksi.
Vauvoilla ajoittainen karsastaminen voi olla osa näköjärjestelmän normaalia kehitystä. Noin neljän kuukauden iässä silmien tulisi kuitenkin pysyä suurimman osan ajasta suorassa. Jos lapsen silmät karsastavat jatkuvasti tai vanhemmilla herää huoli lapsen näkemisestä, asia on hyvä selvittää terveydenhuollossa.
Koululaisilla ja aikuisilla tutkimuksen tavoitteena on usein löytää piileviä karsastuksia, jotka voivat aiheuttaa silmien rasittumista, päänsärkyä ja muita näkemisen ongelmia. Oireet saattavat korostua erityisesti väsyneenä tai pitkien lähityöskentelyjaksojen aikana.
Karsastuksen hoito suunnitellaan aina löydösten ja yksilöllisen tilanteen perusteella. Kaikki asentopoikkeamat eivät vaadi korjaamista, mutta jos karsastus aiheuttaa oireita tai haittaa silmien normaalia kehitystä, sopiva hoitomuoto on tärkeä löytää.
Pienillä lapsilla hoito voi sisältää esimerkiksi silmälasit ja tarvittaessa peittohoidon, jossa paremmin näkevä silmä peitetään määräajaksi heikomman silmän näönkehityksen tukemiseksi.
Koululaisilla ja aikuisilla piilevää karsastusta voidaan joissakin tilanteissa helpottaa prismakorjauksella varustetuilla silmälaseilla. Prismalinssit auttavat vähentämään silmälihasten tekemää korjaustyötä. Lisäksi tietyissä tilanteissa voidaan hyödyntää ortoptisia harjoitteita, joiden tavoitteena on vahvistaa silmien yhteistoimintaa.
Sopiva hoito valitaan tutkimustulosten perusteella. Tarvittaessa asiakas ohjataan silmälääkärin jatkotutkimuksiin.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme evästeiden kaltaisia tekniikoita laitetietojen tallentamiseen ja/tai käyttämiseen. Näiden tekniikoiden suostumus antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai tämän sivuston ainutlaatuisia ID -tunnuksia. Suostumuksen tai peruuttaminen suostumuksella voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.