Skip to main content

Opti-Silmä

Oprisilmä - Oulu

Karsastustutkimus Oulussa – selvitä silmien yhteistoiminnan haasteet

Silmien hyvä yhteistoiminta on tärkeä osa tarkkaa ja miellyttävää näkemistä. Jos silmät eivät kohdista katsetta samaan kohteeseen tai niiden yhteistoiminta vaatii tavallista enemmän ponnistelua, seurauksena voi olla erilaisia näkemiseen liittyviä oireita. Karsastus ei aina näy ulospäin, vaan kyseessä voi olla myös piilevä asentovirhe, joka aiheuttaa silmien rasittumista erityisesti lukiessa ja lähityöskentelyssä.

 

Oulun Opti-Silmässä karsastustutkimuksella selvitetään silmien asentoa, yhteistoimintaa ja niiden kykyä ylläpitää tarkkaa näkemistä. Tutkimuksen avulla voidaan tunnistaa mahdolliset näkemistä kuormittavat tekijät ja arvioida sopivia ratkaisuja oireiden helpottamiseksi.

Mitä karsastus tarkoittaa?

Katsastuksessa silmien katselusuunnat eivät kohdistu samanaikaisesti samaan kohteeseen. Silmien asentopoikkeama voi olla näkyvä eli ilmeinen karsastus tai piilevä, jolloin silmät pysyvät normaalisti suorassa silmälihasten tekemän korjaustyön ansiosta.

Piilevä karsastus voi jäädä pitkään huomaamatta, sillä silmät pystyvät usein kompensoimaan asentovirheen. Tämä vaatii kuitenkin silmien lihaksilta jatkuvaa työtä, mikä voi aiheuttaa esimerkiksi silmien väsymistä, päänsärkyä ja vaikeuksia keskittyä lähityöskentelyyn.

Karsastuksen määrä, suunta ja silmien kyky korjata asentopoikkeamaa vaihtelevat yksilöllisesti. Siksi pelkkä silmien ulkoinen tarkastelu ei aina riitä, vaan tilanteen selvittäminen edellyttää asianmukaisia tutkimuksia.

Milloin karsastustutkimukseen kannattaa hakeutua?

Karsastustutkimus voi olla tarpeen, jos silmien yhteistoiminnassa epäillään olevan häiriöitä tai näkemiseen liittyy toistuvia oireita. Kaikki karsastukset eivät aiheuta selviä oireita, mutta erityisesti piilevä karsastus voi kuormittaa näköjärjestelmää.

Mahdollisia oireita ovat esimerkiksi:

  • Toistuva päänsärky, erityisesti lukemisen tai näyttöpäätetyöskentelyn jälkeen.
  • Silmien väsyminen ja rasittuminen.
  • Rivien hyppiminen tai tekstin vaikea seuraaminen lukiessa.
  • Hetkittäiset kaksoiskuvat.
  • Toisen silmän sulkeminen väsyneenä.
  • Pään pitäminen vinossa paremman näkemisen saavuttamiseksi.


Oireiden esiintyminen ei yksin tarkoita karsastusta, mutta niiden syy kannattaa selvittää. Tutkimuksessa arvioidaan silmien toimintaa kokonaisuutena ja selvitetään, liittyvätkö oireet silmien yhteistoimintaan.

Miten karsastustutkimus tehdään?

Karsastustutkimuksessa selvitetään silmien asentoa, karsastuksen mahdollista suuntaa ja määrää sekä silmälihasten kykyä korjata asentopoikkeamaa. Tutkimukseen kuuluu myös oireiden ja niiden esiintymisen kartoittaminen, jotta löydöksiä voidaan verrata asiakkaan kokemuksiin.

Tutkimuksessa arvioidaan, kuinka hyvin silmät toimivat yhdessä eri katseluetäisyyksillä ja millaista kuormitusta niiden yhteistoiminta mahdollisesti aiheuttaa. Näin voidaan selvittää, onko kyseessä ilmeinen vai piilevä karsastus ja tarvitseeko tilanne korjaavia toimenpiteitä.

Pienet asentopoikkeamat eivät aina vaadi hoitoa. Olennaista on arvioida, aiheuttaako karsastus oireita tai haittaako se näköjärjestelmän normaalia toimintaa.

Karsastustutkimus lapsille ja aikuisille

Karsastuksen tutkiminen on tärkeää jo lapsuudessa, sillä silmien yhteistoiminnan kehittyminen vaikuttaa näköjärjestelmän normaaliin kehitykseen. Jos silmien asentovirhe on suuri, toinen silmä voi jäädä kehityksessään heikommaksi. Tätä kutsutaan amblyopiaksi eli toiminnalliseksi heikkonäköisyydeksi.

Vauvoilla ajoittainen karsastaminen voi olla osa näköjärjestelmän normaalia kehitystä. Noin neljän kuukauden iässä silmien tulisi kuitenkin pysyä suurimman osan ajasta suorassa. Jos lapsen silmät karsastavat jatkuvasti tai vanhemmilla herää huoli lapsen näkemisestä, asia on hyvä selvittää terveydenhuollossa.

Koululaisilla ja aikuisilla tutkimuksen tavoitteena on usein löytää piileviä karsastuksia, jotka voivat aiheuttaa silmien rasittumista, päänsärkyä ja muita näkemisen ongelmia. Oireet saattavat korostua erityisesti väsyneenä tai pitkien lähityöskentelyjaksojen aikana.

Karsastuksen hoito ja korjausmahdollisuudet

Karsastuksen hoito suunnitellaan aina löydösten ja yksilöllisen tilanteen perusteella. Kaikki asentopoikkeamat eivät vaadi korjaamista, mutta jos karsastus aiheuttaa oireita tai haittaa silmien normaalia kehitystä, sopiva hoitomuoto on tärkeä löytää.

Pienillä lapsilla hoito voi sisältää esimerkiksi silmälasit ja tarvittaessa peittohoidon, jossa paremmin näkevä silmä peitetään määräajaksi heikomman silmän näönkehityksen tukemiseksi.

Koululaisilla ja aikuisilla piilevää karsastusta voidaan joissakin tilanteissa helpottaa prismakorjauksella varustetuilla silmälaseilla. Prismalinssit auttavat vähentämään silmälihasten tekemää korjaustyötä. Lisäksi tietyissä tilanteissa voidaan hyödyntää ortoptisia harjoitteita, joiden tavoitteena on vahvistaa silmien yhteistoimintaa.

Sopiva hoito valitaan tutkimustulosten perusteella. Tarvittaessa asiakas ohjataan silmälääkärin jatkotutkimuksiin.

Usein kysytyt kysymykset karsastustutkimuksesta

Mitä karsastustutkimuksessa tutkitaan?

Tutkimuksessa selvitetään silmien asentoa, mahdollista karsastuksen suuntaa ja määrää sekä silmälihasten kykyä korjata asentopoikkeamaa. Lisäksi kartoitetaan asiakkaan kokemat oireet ja niiden esiintyminen.

Voiko karsastus olla piilevää?

Kyllä. Piilevässä karsastuksessa silmät näyttävät yleensä olevan suorassa, mutta niiden pitäminen oikeassa asennossa vaatii silmälihaksilta jatkuvaa työtä. Tämä voi aiheuttaa esimerkiksi päänsärkyä ja silmien väsymistä.

Mitkä ovat piilevän karsastuksen oireet?

Tavallisia oireita ovat silmien väsyminen, päänsärky, lukemisen vaikeutuminen, rivien hyppiminen ja hetkittäiset kaksoiskuvat. Oireet voivat korostua erityisesti väsyneenä.

Voiko karsastus aiheuttaa päänsärkyä?

Kyllä. Erityisesti piilevässä karsastuksessa silmälihakset joutuvat työskentelemään tavallista enemmän pitääkseen silmät oikeassa asennossa. Tämä voi kuormittaa näköjärjestelmää ja aiheuttaa päänsärkyä.

Voiko karsastusta korjata silmälaseilla?

Joissakin tapauksissa kyllä. Esimerkiksi prismakorjauksella varustetut silmälasit voivat helpottaa silmien yhteistoimintaa ja vähentää silmälihasten kuormitusta. Korjaustarve arvioidaan tutkimuksen perusteella.

Milloin lapsen karsastus pitää tutkia?

Jos lapsen silmät karsastavat jatkuvasti tai silmien asentoon liittyy huolta, asia kannattaa selvittää ammattilaisen kanssa. Pienten lasten karsastuksen tutkiminen ja hoito ovat tärkeitä normaalin näönkehityksen turvaamiseksi.

Voiko karsastustutkimukseen tulla ilman näkyvää karsastusta?

Kyllä. Piilevä karsastus ei välttämättä näy ulospäin lainkaan. Tutkimukseen voi hakeutua esimerkiksi toistuvan päänsäryn, silmien väsymisen tai lukemiseen liittyvien vaikeuksien vuoksi.

Milloin karsastuksen vuoksi pitää hakeutua lääkäriin?

Jos voimakas karsastus tai kaksoiskuvat ilmaantuvat äkillisesti, tarvitaan lääkärin arvio. Äkillisiä näköoireita ei pidä jäädä seuraamaan pelkästään optometristin vastaanotolle hakeutumalla.

Missä karsastustutkimus tehdään Oulussa?

Oulun Opti-Silmässä voit selvittää näkemiseen ja silmien yhteistoimintaan liittyviä ongelmia optometristin vastaanotolla. Tutkimuksen perusteella arvioidaan jatkotutkimusten ja mahdollisten näönkorjausratkaisujen tarve.